 |
| 4/5 |
"On niin paljon tiheitä kohtia, mustalla merkittyjä alueita. Minua sekä lohduttaa että kauhistuttaa ajatus että joku tyttö jossain pelkää ne vielä kerran esiin, piirtää ne uudelleen. Samoina tai vieläkin mustempina kuin minä olen tehnyt!"
Pelon maantiede on Anja Kaurasen teos vuodelta 1995. Valitsin kirjan luettavakseni sen nimen perusteella. Olin joskus kuullut kirjan nimen, mutta mitään muuta en etukäteen tiennyt. Anja Kauranen on myös kirjailijana minulle uusi tuttavuus. Kirjan avatessani oli huikeaa huomata, että tarina todellakin on trillerimäinen, moderni ja synkkä. Tarinaa voi lukea paneutumatta syvällisesti sen filosofiseen puoleen, mutta kirja esittelee laajasti ja yksityiskohtaisesti naisten elämää koskevia pelon ja epätasa-arvon hetkiä.
Päähenkilö on päätynyt Pelon maantiede -kurssille, seitsenhenkiseen naisryhmään, vetäjinään yliopiston Naistutkimuksen Laitoksen johtaja, Johanna, sekä yksi luennoitsijoista, Maaru. Kurssi on kulttimainen niin opetukseltaan kuin tavoitteiltaan, ja se huipentuu valikoitujen miesten murhaamiseen. Koko idea kurssista on lähtenyt liikkeelle naisten liian usein kohtaamien pelkojen ja väkivallan vuoksi. Jokainen kurssin nainen on joutunut miehen hyväksikäytön ja/tai väkivallan kohteeksi. Tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin, erityisesti Lammassaareen.
Nähdäkseni nimi 'Pelon maantiede' viittaa siihen, että naisten täytyy pelätä tietyillä alueilla liikkuessaan enemmän kuin toisilla. Pururatoja on hyvä välttää pimeällä, kuten myös kujia tai puistoja. Naisille vaaralliset alueet on merkitty karttoihin mustalla. Mitä mustempi, sen pahempi. Merkinnät perustuvat siihen, kuinka paljon väkivallantekoja, hyväksikäyttöjä ja murhia eri paikoissa tapahtuu.
Huumoria kirjasta löytyy myös. Minua nauratti, että Naistutkimuksen Laitoksella oli monenlaisten kurssien joukossa myös "Nukkuvien miesten salakuvauskurssi", jolle riitti tunkua vaikka kuinka. Luvussa X kappaleessa 9 (s.311-312) on kuvailtu värmlantilaisen kirkkomaalarin taalerintarkkaa laskua, joka on kaikkine kohtineen erittäin huvittava. Muutama esimerkki laskun sisällöstä:
"– Muutettu 10:s käsky ja korjattu 6:tta– Sivelty kolme kertaa yltympäriinsä ylimmäisen papin piikaa– Laajennettu taivasta ja laitettu siihen muutamia uusia tähtiä– Kohennettu helvetin tulta ja tehty paholaisen naama pirulliseksi– Tehty maailmanloppu pidemmäksi"
Kolmas roisilla tavalla humoristinen kohta liittyi Maarun määritelmään miniatyyriseksistä:
"Ilmeitäni tarkastellessaan Maaru kuiskaa järkyttäneensä elämässään monia miehiä naimalla niitä klitoriksellaan, siihen pieneen aukkoon joka miehen elimen päässä on. Miniatyyriseksiä, kauan sitten, Maaru kuiskaa käheästi."
Kaurasen kirjoitustyyli erottuu useimmista lukemistani teoksista. Lukeminen vaatii tulkintaa ja rivien välistä poimimista. Kauranen siis harvoin sanoo suoraan, ja vaikka sanoisikin, akateeminen termistö on laajasti käytössä. Lukemiseen täytyy siis keskittyä, jos haluaa saada tarinasta kaiken irti. Itselleni tämä oli hyvin virkistävä ja positiivinen kokemus.
Kirjailija: Anja Kauranen
Kustantaja: WSOY, Juva
Sivuja: 440
ISBN: 951-0-20564-8
